Loppijärven Ystävät ry on seurannut Loppijärven näkösyvyyttä ja aistinvaraista vedenlaatua omatoimisesti vuodesta 2010 alkaen. Seurannalla täydennetään Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemästä yhteistarkkailusta saatavia tietoja.
Seuranta-aikana Loppijärven näkösyvyys on ollut kesäaikaan tyypillisesti 40-50 cm ja talviaikaan jääkannen alla suurimmillaan 100-120 cm. Vaikka vuodenajat selittävät näkösyvyyden vaihtelun pääpiirteet, näyttää vesi samentuvan silloin tällöin tilapäisesti muistakin syistä. Talviaikainen sameus vuoden 2011 lopulla johtui järven myöhäisestä jäätymisestä ja edeltävän syksyn runsaasta valunnasta, mutta esimerkiksi järven eteläosan loppukesän 2010 sameudelle ei ole löytynyt selitystä sääoloista.
Kesällä 2012 järven tila oli erityisen huono. Vaikka pintaveden lämpötila ei noussut yhtä korkeaksi kuin edellisinä kesinä, järven joka kolkalla esiintyi runsaita leväkasvustoja Juhannuksesta syyskuulle. Elokuussa 2012 kirkonkylän päässä mitattiin vain 20 cm:n näkösyvyyksiä! Talven aikana näkösyvyys kasvoi yli metriin, mutta vesi ei kirkastunut aivan yhtä hyvin kuin kahtena edellisenä talvena.
Oheisessa näkösyvyyskuvaajassa alue A kuvaa havaintoja kirkonkylän päässä, alue B järven keskivaiheilla ja alue C järven eteläpäässä. Siniset värit kuvaavat näkösyvyyttä ja punaisen sävyt veden lämpötilaa.
Katso tästä Näkösyvyyshavaintoja.
Järven omatoimista tarkkailua on tarkoitus jatkaa kesällä 2013 ja havaintoja täydentää mahdollisesti veden happipitoisuuden seurannalla. Keväällä 2013 yhdistys mittasi ensimmäisen kerran omatoimisesti järven talviaikaista happitilaa. Vaikka järven tila oli edellisenä kesänä surkea ja levätuotanto voimakasta, ei levämassan hajotus talven aikana ollut ainakaan helmi-maaliskuun vaihteessa kuluttanut järven happivaroja loppuun. Täysin hapettomia alueita ei löytynyt mistään päin järveä, mutta kalojen kannalta alusveden happipitoisuus oli laskenut jo lähelle kriittistä tasoa.
